Kuutti Lavonen, Heimo Suntio: Piirtoja
Piirtäminen yhdistää kahta Kotkasta lähtöisin olevaa taiteilijaa, Kuutti Lavosta ja Heimo Suntiota. Suntion ja Lavosen taide on hyvällä tavalla vanhanaikaista, taiteen merkitystä arvostavaa. Taiteilijatalo Lallukassa asuvat taiteilijat nauttivat yhteiset kahvit joka toisen viikon lauantaina. Sen lomassa on hyvä vaihtaa ajatuksia. Taiteilijat ovat jo hyvän aikaa työstäneet ajatusta yhteisestä näyttelystä. Kenties Galleria Pictorissa nähtävä Piirtoja sai alkunsa lauantaikahvien äärellä.
Graafikko Kuutti Lavosta ja kuvanveistäjä Heimo Suntiota yhdistää piirtäminen: Lavonen piirtää kynällä, Suntio veistämällä. Kuvanveistäjä Heimo Suntio piirtää veistoksensa rikkonaisella rakenteella, jonka reunat muistuttavat paksun kynän jälkeä. Kuvataiteilija ja graafikko Kuutti Lavosen kädenjäljessä on samaa rosoisuutta, hän rikkoo klassista piirtämistä levottomalla viivalla.
Kumpikin työstää figuureja, ihmishahmoja. Suntio yhdistää hahmoihinsa hyvinkin käsitteellisiä elementtejä Lavosen seurustellessa etenkin renessanssin ihmisen esitystavan kanssa. Lavosen isän, Ahti Lavosen maalauksien hienostunut ja rikas pinnankäsittely puolestaan antoi tärkeitä virikkeitä Suntiolle hänen aloittaessaan uraansa.
Kuutti Lavonen (s. 1960) on opiskellut Italiassa Urbinon taideteollisessa instituutissa ja valmistunut taidegraafikoksi Suomen Taideakatemian koulusta 1984. Hän on toiminut Kuvataideakatemian professorina ja kuvataidekriitikkona sekä julkaissut runoja. Kuutti Lavonen kirjoittaa väitöskirjaa napolilaisesta barokkikauden maalarista Bernardo Cavallinosta. Lavosen teoksia on lukuisten koti- ja ulkomaisten taidemuseoiden kokoelmissa.
Heimo Suntio (s.1955) pilkkoo veistoksissaan hahmoa osiin, kokoaa sitä kappaleista. Näin hän saa esiin kuvaamansa tunnetilan. Veistosten aihe alkaa joko Suntion laajasta lukeneisuudesta tai vanhenevan miehen arjesta. Suntion viimeisin julkinen veistos on historioitsija Henrik Meinanderin muotokuva. Heimo Suntion taidetta on muun muassa Suomen valtion, Kiasman, Oulun taidemuseon, Wihurin säätiön ja Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmissa.
Vapaa pääsy